GR järjesti tilaisuuden päästä kokeilemaan WT:tä epävirallisissa merkeissä, mutta kuitenkin virallisten sääntöjen mukaan arvosteltuna. Tuomareina toimivat Päivi Hietaharju ja Jukka Simpura, jotka antoivat jokaiselle palautetta ja treenivinkkejä, virallisssa kokeissa kun tuomari ei paljoa pulise. Paikalle oli saapunut 25 kultaista ohjaajineen, suurin osa alokas- ja nuortenluokan koiria. Melina osallistui alokasluokkaan, Roza oli mukana matkassa uusia kokemuksia saamassa ja kasvattaja-Sannaa tapaamassa. Kiira puolestaan vietti mukavan lomapäivän ystäviemme Päivin ja Jukan luona Järvenpäässä.

Tulipa testattua, että Haltin takki pitää vetää, Erätukun housut ei. Päivä oli pitkä ja vettä sateli välillä enemmän, välillä vähemmän, silti voi sanoa, että oli hauska päivä. Juuri tällaista varmaan moni kaipaa, treeniä, mutta samalla kokeenomainen harjoitus. Suuri kiitos järjestäjille, toimitsijoille ja tuomareille, mukavaa porukkaa unohtamatta, huumori kukki kaatosateessakin! Muutama auto juuttui savipeltoon, meidän auto kaikista tiukimmin. Onneksi paikalla oli ystävällisiä ja avuliaita ihmisiä ja kun pelkällä tyttöenergialla ei saatu autoa pungerrettua tukevammalle maalle, löytyi yhdeltä vetoköysi ja toiselta neliveto ja johan onnistui!

Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, alokasluokan koirat toiseen ja nuorten ja avo/voiluokan koirat toiseen. Alokasluokka aloitti Jukan rastilta numero 2, jossa tuli markkeeraus. Koira lähetettiin pellolta, dami heitettiin kuusen viereen, ja matkalla piti ylittää pieni tie ja isohko oja. Melina suoritti tehtävän muuten hyvin, mutta jäi pitkäksi toviksi ihmettelemään jotain damin viereen, ennenkuin poimi damin ja palautti. Pisteitä 16/20.

Seuraava, Päivin rasti oli myös markkeeraus, matka vain oli pitempi ja heitto tuli pellon reunaan. Melina näki pudotuksen ihan selvästi, mutta kävi kuitenkin ensin moikkaamassa ampujaa, haki sitten damin, jota vielä yritti tarjota Keijolle, sähän tämän ammuitkin...Tällä rastilla piti aluksi seurauttaa koira odotuspaikalta lähetyspaikalle. Ahkerasta tokotreenaamisesesta huolimatta seuraaminen oli väljää ja pistesaalis 14/20.

Pienen päivätauon jälkeen rastit siirtyivät toisiin paikkoihin, alokasluokka jatkoi Päivin rastilta 4, jossa ensin tuli markkeeraus ojaan ja koiran palauttaessa damia samaan paikkaan laitettiin ohjausdami. Tämä tehtävä sujui muuten hyvin, mutta Melina yritti ottaa varaslähdön ohjaukseen ja koskin koiraan (WT:ssä ei saa koskea). Lisäksi palautusvauhtikin alkoi jo hiipua. Pisteet 12/20.

Viimeinen tehtävä oli ohjattu haku. Ojan penkalle, merkitylle alueelle oli ruohoon piilotettu viisi damia, joista kaksi oli tarkoitus saada talteen. Rastin pisteet oli jaettu kummallekin damille 10+10. Melina suuntasi liikaa vasemmalle, josta kuitenkin yllätyksekseni sain sen ohjattua oikealle alueelle, mutta dameja ei löytynyt. Toiselle damille lähetys onnistui suoraan alueelle ja se damikin sieltä sitten löytyi. Tässä vaiheessa märän ja väsyneen koiran palautusvauhti oli todella h-i-d-a-s, joten pisteitä tuli 6/20.

Yhteispisteillä 48/80 tuloksena Alo 3. Melinan velipoika Tempo suoritti tehtävät hienosti, pääsi finaaliin ja sai tuloksen Alo 1. Saatujen treenivinkkien avulla jatketaan harjoituksia ja ehkä ensi kesänä sitten mennään virallisiinkin kokeisiin. Pitää vain harjoitella eri ympäristöissä, totuttaa koira pitkiin päiviin, odotteluun ja löytää keinot viritellä koiraa ennen omaa vuoroa. Se virityskeino on ihan varmasti tennispallo ja leikki sen kanssa, mutta miten ihmeessä sitä ei ole tullut mieleen nomepuolella, kun se tokotreeneissä odotellessa on ihan itsestään selvä juttu. Eipä tule mieleen, ennenkuin joku sen sanoo :).