KIIRA & MELINA & ROZA

Pennuntuoksua

2012-05-02T13:35:01+03:00

Rozan ja Cassidyn pennut syntyivät varhain torstaiaamuna 26.4. Katraassa on neljä urosta ja kolme narttua, omasta veikkauksestani jäi pari puuttumaan :). Emo ja pennut voivat kaikki oikein hyvin, Roza hoitaa pentujaan kuin vanha tekijä, ihmeellinen on luonto ja koiran vaistot! Meille on tulossa juhannuksen maissa mamman mukana kotiin yksi näistä tytöistä, tässä vaiheessa on vielä arvoitus, että kuka.

Pennut järjestäytyivät ihan itse säännöllisiin joukkueisiin; etualalla tytöt, taaempana poikaparit!

Mamma Roza

2012-04-15T21:55:01+03:00

Odotus alkaa olla loppusuoralla. Tänään on 53. päivä ensimmäisestä astutuksesta, ja noin 10 päivän kuluttua pitäisi pentusten ilmestyä maailmaan. Ultra kertoi, että ainakin viisi sikiötä oli helposti nähtävissä, todennäköisesti tulokkaita on enemmänkin. Rozan emo Varpu ja mummo Trine ovat molemmat tehneet isoja pentueita, hedelmällistä sukua siis.

Roza on voinut oikein hyvin koko tiineysajan, ollut suurin piirtein oma itsensä, tietysti vauhti vatsan kasvaessa on vähän hidastunut ja riehakkaammat leikit jääneet odottelemaan kevyempiä aikoja. Ruokahalu on ihan mahdoton, voisi syödä koko ajan. Jo jonkin aikaa ruokatarjoilu on tullut kolme kertaa päivässä, koska ruokamääräkin on lisääntynyt tiineyden edetessä.Tänään Roza lähti Kuusankoskelle kasvattajaperheen hellään huomaan. Levollisin mielin koiransa sinne luovuttaa pentuajaksi, parempaa paikkaa ei voisi kuvitella. Paikka ja ihmiset ovat Rozalle ennestään hyvinkin tuttuja ja Sanna, A-P ja Alli hoitavat huolella niin mamman kuin tulevat pennutkin.

Tänään otetussa kuvassa näkee, että maavara alkaa jo pienenemään, mutta kuva valehtelee, luonnossa masu on paljon isompi. Aamuruokaa tässä odotellaan .

Rouva Roza palasi kotiin

2012-02-25T18:13:01+02:00

Roza saattajineen palasi takaisin Suomen kamaralle tänään aamupäivällä. Toivottavasti salamatkustajina on paljon pieniä tuliaisia. Matka sujui loppujen lopuksi hyvin, vaikka ihan ilman yllätyksiäkään ei selvitty. Eilen matkalaiset olivat jo pakattuina Helsingin koneeseen Kööpenhaminassa, kun selvisi, että kone on rikki ja lento peruttiin. SAS majoitti porukan yöksi hotelliin ja aamulla matka jatkui onnellisesti kotiin asti.

Matkan päätarkoitus eli treffit Cassidyn kanssa, onnistui hienosti, nuoripari tykkäsi toisistaan ja astutus sujui keskieurooppalaiseen tyyliin tarkasti ja tehokkaasti, sekä torstaina että perjantaina. Nyt sitten vain odotellaan...

Ensitapaaminen

Kosiotanssi

Hääkuva (ennen kuin tiet erkanevat ja morsio lennätetään takaisin Pohjolaan lumen ja jään keskelle). Huom. vihertävä nurmi takana...

Hohhoijjaa....kaunis ilma tänään....mitähän tässä nyt vielä keksis...

Roza-neiti lähdössä Hollantiin

2012-02-23T00:00:01+02:00

Niinkuin jo lähes vuoden verran (ja vähän kauemminkin) on suunniteltu, Roza on tarkoitus astuttaa vuoden 2012 alkupuolella alkavasta juoksusta. Tähän asti lähes kellon tarkkuudella tulleita juoksuja odotettiin nyt kolme viikkoa pitempään. Juoksu alkoi 11.2. ja matka Hollantiin alkoi 22.2. Proge-testien ja papan mukaan aika on otollinen, joten toivomme kovasti, että luonto hoitaa homman kotiin ja blogiin ilmestyy kevään mittaan mukavia pennuntuoksuisia päivityksiä. Mahdolliset pennut syntyvät Weljesten kenneliin.

Koska lentomatka Hollantiin on jännittävä (tuskin niinkään koiran, mutta mamman mielestä), saimme lentoboxin jo hyvissä ajoin lainaan. Rozan lisäksi myös Kiira ja Melina tykästyivät tähän turvallisen luolaan ja välillä sinne jopa jonotettiin. Joten sen suhteen ei ongelmaa, kiva paikka. Asumme vajaan kymmenen kilsan päässä Vantaan (siis Hki-Vantaan, mutta Vantaallahan tuo on) lentokentästä, joten kävimme muutaman kerran tutustumassa kentän ilmapiiriin ja hälinään. Ei ongelmaa, kiva paikka. Pete kävi myös kerran Kodin Terran parkkipaikalla työntelemässä Rozaa boxeineen isoilla tärisevillä ostoskärryillä. Ei ongelmaa, kiva paikka :). Likka on valmis matkaan!

Rozan sulhanen on Way-Out´s Cassidy, jonka kotisivut ovat tässä.
Cassidyn sukutaulu puolestaan löytyy täältä.

Täältä tullaan, Cassidy!

Vuosi 2011 pikakelauksella

2012-02-22T00:00:01+02:00

Laiskuudesta johtuen (enkä kovasti tykkää tämän Vuodatuksen toiminnasta) on blogin päivittäminen jäänyt ja jäänyt. Nyt otin itseäni niskasta kiinni ja ollaan jokseenkin ajan tasalla. Vähän tekstiä ja paljon kuvia :). Kuviakaan en jaksanut pienennellä.

Kiira 12 vuotta 3.12.

2011-12-03T00:00:01+02:00

Nuorekas muori Kiira vietti syntymäpäiväänsä kaikenlaisen mukavan tekemisen merkeissä; Kiira tykkää juosta tennispallon perässä, tokoilla, leikkiä avustuskoiraa (pipot ja käsineet lähtevät eteisessä rivakasti). Ja tietysti syödä herkkuruokaa:).

Kunto on edelleen erinomainen, mitä nyt kuulo on vähän heikentynyt. Liekö sitten todellista vai valikoivaa, välillä tuntuu, ettei siinä mitään vikaa ole, ei vaan viitsi olla kuulevinaan. Vasen korva jäi hieman koppuraksi edellisvuoden verikorvan takia, mutta eihän tuota juurikaan huomaa.

Virallinen potretti

Kiira tyypillisimmillään - leikitäänkö?

Roza missikilpailussa

2011-10-31T00:00:01+02:00

Näyttelyura aloitetaan komeasti Noutajien päänäyttelyssä Lohjalla 9.10. Kultaisten narttujen tuomarina on Englannista Martin Greenwood. Näyttelytulos on hyvä olla olemassa ja onhan se itsellekin ihan mielenkiintoista kuulla, mitä ulkomuototuomari on mieltä meidän taskuraketista. Arveltiin, että pienestä koosta tulisi sanomista, mutta Roza on kuitenkin ihan sopusuhtainen, joten eiköhän se H sieltä irtoa.

Laihon Henna trimmasi Rozan ja lupautui myös esittäjäksi. Seisomista ja kehäjuoksemista harjoiteltiin vähän kotona ja eikun menoksi. Tuomari piti kovasti kaikista käyttöluokan nartuista ja antoi Rozalle arvostelun EH eli Erittäin Hyvä. Muiden lailla Roza olisi muuten ansainnut ERIn, mutta tasapurennan vuoksi tuomari joutui pahoitellen pudottamaan laatuarvostelua. Ollaan mekin koiranomistajia, koira on 3-vuotias ja ekaa kertaa kuullaan, että sillä on tasapurenta. Lievä tosin, eikä kai siksi huomattu, mutta tarkka tuomari huomasi.

Mutta on se nätti hyvin trimmattuna!

Minna Toivasen ottama kuva kehästä, häntä vispaa ja hienosti seisoo!

Syyslomareissu Nivalaan ja Golden Mestaruus

2011-09-30T00:00:01+03:00

Pitihän sinne lähteä, kun oli syyslomaa ja edellisvuoden Rozan alokasluokan kiertopalkinto piti antaa seuraavalle :). Rozan oma suoritus kaatui taas siihen vesiohjaukseen, mutta sukulaiset onnistuivat hienosti!

Kunnollisia kuvia kokeesta ei ole. Matka oli pitkä, otettiin loman kannalta ja yövyimme mennen tullen Virroilla Lakarin leirintäalueella. Thaimaalaisia marjanpoimijoita lukuun ottamatta olimme ainoat turistit isolla alueella. Ihana rauha.

Alueella oli myös kotieläintarha, johon kuului myös laama (alpakka ?) pariskunta jälkeläisineen. Menomatkalla lähdimme iltahämärissä lenkille ja katsoimme, että mikä ihme tuo on? Saunalahden laaman pahvimainos? Ei kun elävä, ja se lähti tulemaan meitä kohti. Kiira ja Roza olivat vähän epäilevän oloisia ja haukkuivat kummajaista, mutta Melina alkoi vetää nelivedolla kohti laamaa. Tavattuaan ne hieroivat neniään yhteen ja olivat kovasti ihastuneita toisiinsa. Ihmeellisiä nämä eläinten mieltymykset, harmi, kun tästäkään ei ole kuvia. Paluumatkan pysähdyksellä Melinan piti heti päästä moikkaamaan ystäväänsä, joka olikin nyt laitettu tarhaan.

Aasikin oli ihan mukava kaveri

Sympaattisen näköinen otus

Leppoisaa kesänviettoa

2011-08-31T00:00:01+03:00

Unikon lyhyt elämänkaari - pari päivää

Välillä "täditkin" Kiira ja Melina ovat mukana treeneissä ja noutavat pari kertaa mielellään.Vauhtikin on hyvä (alamäkeen).

Välillä vaan ollaan ja kellitään.

Kesä alkaa olla lopuillaan, siirrytään syksyyn. Värit muuttuvat vihreistä pehmeämmiksi. Tykkään syksystä!

Kotia kohti

2011-08-24T00:00:01+03:00

Loma lähenee loppuaan, on käännyttävä etelää kohti, vaikka olisi voinut jäädä pitempäänkin. Seuraavaksi vaunu parkkeerattiin Sotkumaan Lauriloiden pihalle ja vietimme mukavan illan Miian, Osmon, Iidan ja Ainon kanssa. Lenkki tehtiin lähimetsässä ja otettiin pari kuvaa.

Varpu kera lastensa Kaarnan ja Rozan. Varpu on polkkatukkainen oikealla.

Koko kööri rivissä

Viimeinen pysähdys ja yöpyminen ennen kotia tehtiin Punkaharjulla, jonka hienoista maisemista ei juurikaan kuvia saanut, koska rinteiden puut olivat kasvaneet niin korkeiksi.

Kippurahännät Saimaassa